Sateenkaarisanomat

 

Terapiapuutarhasta puutarhaterapiaan

”Jos haluat onnelliseksi, ryhdy puutarhuriksi”, sanoo vanha kiinalainen sananlasku.

Puutarhanhoito, mitä se sitten kenellekin tarkoittaa, tuottaa hyvää ja levollista mieltä, kunhan lähestyt puutarhaa oikealla asenteella; ilman stressiä. Viherpeukalosta riippuen, puutarhasta voi kuulua puron solinaa ja suihkulähteen pisarointia. Hedelmä- ja koristepuut tuovat nenään huumaavia tuoksuja. Marjapensaat ja yrttipenkit kutsuvat maistelemaan ja haistelemaan. Havut huojuvat tuulessa ja kukkapenkit rönsyävät runsaina eri väreissä ja muodoissa tuoden myös omat tuoksunsa puutarhaan. Linnut visertelevät ja perhoset lentelevät. Pehmeä nurmi tuntuu mukavalta jalkapohjien alla. Polkuja pitkin kulkiessa vastaan tulee pihakeinu, puutarhapöytä tuoleineen ja jossain pihan kolkassa kasvimaa tuottamassa pöytään herkkuja.

Vaikka yllä kuvattu puutarha tuntuu täydelliseltä terapiapuutarhalta, käsite on kuitenkin laajempi. Sosiaalipsykologi, puutarhateknikko ja puutarhaterapeutti Kalervo Nikkilä on tuonut Suomeen terapiapuutarha-käsitteen. Siinä parannetaan jokaisen ihmisen mahdollisuuksia päästä osalliseksi puutarhan hyvää tuottavasta vaikutuksesta, vauvasta vaariin terveydentilasta riippumatta.

Nikkilän ideoimassa terapiapuutarhassa polut ovat niin leveät, että liikuntakyvytön tai muutoin sairas voidaan tuoda puutarhaan vaikka sairaalasängyssä. Rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuvia varten kasvipenkit on kohotettu sopivalle tasolle, jotta kasvien hoitaminen sujuu.

Puutarhaterapia on lähtöisin Yhdysvalloista. Siellä havaittiin jo 1600-luvulla, että puutarhanhoito vaikutti suotuisasti ihmisten hyvinvointiin Myös Englannissa ja Saksassa huomattiin, että kasvien parissa työskentely rauhoitti levottomia psykiatrisia potilaita. Suomessa puutarhaterapiaa on sovellettu psyykkisesti sairaiden ihmisten hoidossa 1960–1970-luvuilla mm. Kellokosken, Pitkäniemen ja Niuvanniemen sairaaloissa. Tuolloin kuitenkin toiminta oli etupäässä puutarhatyötoimintaa, jossa sivuvaikutuksena saatiin hoidollisiakin tuloksia.

Suomalaisen puutarhaterapiamenetelmän pioneeri Kalervo Nikkilä hyödyntää puutarhaterapiaa mm. päiväkotilasten ja perusasteen oppilaiden kehityksen tukemiseen. Puutarhaterapia on ammattimaisesti johdettua, suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jonka tarkoituksena on ihmisten hyvinvoinnin lisääntyminen, elämänlaadun parantaminen, selviytymisen tukeminen ja kuntoutuminen.

Puutarhaterapeuttista kuntouttavaa hoitotyötä tehdään hoitolaitoksissa vanhus- ja opetustyössä sekä dementoituneiden vanhusten, autististen nuorten, kehitysvammaisten, mielenterveyspotilaiden sekä syrjäytyneiden alkoholi- ja huumeongelmaisten hoidossa. Myös vankeinhoidossa käytetään puutarhaterapiamenetelmiä. Puutarhaterapia perustuu tekemisen ohella vuorovaikutukseen, jonka osapuolia ovat ”potilas”, terapeutti ja kasvit. Puutarhanhoito on terapian operointiväline, ei itsetarkoitus.

Kasvun ihme, konkreettinen sekä henkinen, eheyttää ja kohottaa itsetuntoa sekä antaa onnistumisen elämyksiä. Kun ihminen hoitaa puutarhaa, puutarha hoitaa ihmistä!

Lisätietoja mm. koulutuksesta: http://kotisivu.dnainternet.net/knikkila

Irja Pakarinen
Puutarhuri
Tmi Irjan Terapiapuutarhat