Sateenkaarisanomat-logo

 

Mikä on Sinuhe-myytti?

Sinuhe-myytti on kehitystarina, joka värähtelee muinaista Egyptiä

Mitä Sinuhe, kirjallisuudesta tuttu hahmo, tässä yhteydessä tekee? Sinuhe-myytti on mielestäni erinomainen muinaisen energian omaan aikaamme tuoja. Sinuhe on muinaisegyptiläinen ikivanha legenda. Kerrotaan historiallisesta Sinuhesta, joka eli Amenemhat I:n hovissa, faaraon tyttären, Neferun,palvelijana. Neferusta tuli sittemmin hallitsijan, Sesostris I:sen puoliso ja Sinuhe katosi hovista suuren salaisuuden kuultuaan.

Sesostris I Luxorin museon ulkopuolella kädessään hallitsemisen sauvat: varsta fyysisenhallitsemisen, käyräsauva tunteen hallitsemisen, ibispäinen sauva ajatuksen hallitsemisen ja ankh-sauva hengen hallitsemisen symbolina. Sesostriksen ajan tiedetään inspiroineen maailman ensimmäisen papyrukselle kirjoitetun kirjan, Sinuhe egyptiläisen, joka on tarina ajalta 2000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kirjailija Mika Waltari historian tuntijana on haltioitunut tähän Sinuhen myyttiin omassa kuuluisassa kirjassaan Sinuhe egyptiläinen.

“Äitini Kipa nimitti minut Sinuheksi sadun mukaan, sillä hän piti saduista ja myösminä olin hänen käsityksensä mukaan vaaroja paeten tullut hänen luokseen, niin kuin sadun Sinuhe saatuaan vahingossa faraon teltassa tietää pelottavan salaisuuden...”, kirjoittaa Waltari.

Mihin Sinuhen myyttistä energiaa tarvitaan?

Ymmärtääksemme nyt nopeasti muuttuvaa maailmaa ja kyetäksemme elämään siinä sisäistä rauhaa kokien, tarvitsemme uutta energiaa pelkojemme voittamiseen. Egyptologi Sir Anthony West kirjassaan Serpent in the Sky, The High Wisdom of Ancient Egypt analysoi, että ehkä Sinuhen ajaton viesti, kaikkina aikoina sydämellä ymmärrettävä, onkin juuri muutoksen pelon ymmärtämisessä. Tunteen, jota ihminen tuntee aina uuden aikakauden kynnyksellä. Myös Waltarin Sinuhe toteaa:

“Siksi uskon, että maailmanvuosi on päättynyt ja uusi maailmanvuosi alkamassa. Sen tähden uskomatonkin voi tapahtua ja voi tapahtua sellaista, mikä on vastoin järkeä.”

Mikä Sinuhessa puhuttelee?

Sinuhen tarinaa voidaan katsoa ihmisen kehitystarinana, matkana. Matkaa on yleisemminkin käytetty kehittymisen vertauskuvana. Siinä toteutuu myyttisen maailmankatsomuksen kehämäinen luonne; ykseydestä eriytyminen ja jälleen paluu. Kaikki Sinuhetkin tekevät elämässään pitkän matkan, niin legendan Sinuhe kuin historiallinenkin Sinuhe. Hänen kerrotaan paenneen sitä reittiä, Horuksen tietä, jota sittemmin Mooses kuljetti Israelin kansan Egyptistä. Waltarinkin Sinuhe tekee pitkän matkan ja näkee vaeltamisessa jopa elämänsä tarkoituksen. Näin matka ja ihmisen syvällinen kehittyminen - liittyvät yhteen. Toisaalta matkan ei aina tarvitse olla fyysinen vaan se voi olla myös mielen matka tai jokin oppimisprosessi.

Mistä Sinuhen myyttistä energiaa saa?

Sitä saa:

- matkalla Egyptissä
- matkalla luonnossa
- matkalla koulutuksessa
- mielen matkalla.

Matkalla olennaista on oivaltaa sen vaiheet; matkalle lähteminen, matkalla oleminen omakohtaisena eläytymisenä ja kotiinpaluu. Kotiinpaluun kokemus on tunne, että löytää elämästä jotain “valmiina“, jotain “tuttua“, joka jäsentyy uudelleen oivalluksen kautta. Waltarin Sinuhe oivalsi elämäntehtävänsä syvemmin Thebaan takaisin paluun kokemuksessa.

“Mutta jalkojeni koskiessa laiturin kiviä oli äkkiä suunnitelma selvänä mielessäni eikä se enteillyt minulle lääkärinmainetta, rikkautta ja suuria lahjoja keräämäni tiedon ansiosta, kuten olin aikaisemmin kuvitellut, vaan se tiesi yksinkertaista elämää, maineettomuutta ja köyhiä potilaita. Kuitenkin outo rauha täytti mieleni, kun ilmestyksenä tunsin tulevaisuuteni, ja tämä osoittaa jälleen, miten vähän ihminen tuntee sydäntään, vaikka luulin jo perinpohjin tuntevani sydämeni. Kertaakaan aikaisemmin en ollut näin ajatellut, mutta kenties kaiken kokemani päätöksenä tämä oli tietämättäni kypsynyt mielessäni.“

Mikä matkassa on tärkeää?

Matkalle lähteminen alkaa kehittymistarpeesta, vapauden kaipuusta tai muutoksen tarpeesta. Joskus olemme valmiit kaivamaan viimeisetkin elämänvoiman rippeemme, että meidän ei tarvitsisi muuttua ja jäämme siksi paikoillemme. Matkalle irrottautuminen kuitenkin usein palkitsee oivalluksen kautta. Kuten Sinuhen kotiinpaluun kokemuksessa näemme, on ihmiselle merkityksellistä oivaltaa oma tehtävänsä. Koko Sinuhen matkan ajan kantavana oli Sinuhen lääkärin, parantajan tehtävä. Sitä harjoittaen hän matkasi paikasta, maasta toiseen ihmetellen elämää. Sinuhen kehitys ihmisenä onkin nähtävissä toisaalta hänen ihmissuhteiden, rakkauksien kautta mutta myös hänen elämäntehtävänsä oivallusten kautta. Waltarin Sinuhen aikakausi oli suuren henkisen murroksen aikaa. Näin aikakauden suuret kysymykset pohdituttivat häntä myös ja hän ei saanut mielenrauhaa omissa tehtävissään ennen kuin hän löysi oman tiensä. Sinuhe oli oman tiensä kulkija.

Kuinka tunnistaa oma polkunsa?

Sinuhe voi kulkea rinnalla. Hänenkin elämänsä niin kuin meidän jokaisen elämän voi hahmottaa puuna, joka kasvaa siemenestä, kukkii ja tuottaa hedelmää ja jälleen tuottaa siemenen elämän kiertokulkuun. Tämä elämän kiertokulku on syvimmältä olemukseltaan meille kuitenkin salaisuus. Voimme tutkia ja valottaa sitä mutta ehkä emme koskaan lopullisesti ymmärtää. Tämä on ikiaikaisesti mietityttänyt ihmistä ja tuhansia vuosia sitten jo “piirrettiin“ elämän kartta Elämänpuuhun, hebrean kielellä Kabbalaan. Elämänpuu, ”ykseyden lain esoteerinen tulkinta”, auttaa ymmärtämään elämän kokonaisuutta, matkojemme luonnetta ja elämämme merkitystä. Oman polun tunnistamisessa se antaa palautetta. Kun kulkee oman elämäntehtävänsä saattamana, asiat tapahtuvat helposti, hyvä mieli ja hyvinvointi kuuluvat elämään. Siksi valitseminen on tärkeää. Omaan sisäiseen ääneen, intuitioon, luottaminen vie aina oikeaan suuntaan.

Haltioidu myyttiin?

Elämä on täynnä valintatilanteita ja niissä oman totuuden johdatus löytyy jos kysyy ja kuuntelee sisäisiä vastauksia. Tämän voi oppia ja voi kasvaa siksi mitä todella on.

”...Astuin ulos Atonin temppelistä mielessä tunne, kuin elämäni tähän asti olisi ollut kiviseinäinen kammio ilman ulospääsytietä ja nyt ensimmäisen kerran olisin löytänyt lohkareiden välistä kapean raon, josta valo paistoi pimeään ja tuli ilmaa sydämeni hengitettäväksi. Samalla tapaa kuin ensimmäisen kerran kuvakirjaimet alkoivat elää minulle, samalla tapaa kuin ensimmäisen kerran haltioittavasti tunsin lääkärin tiedon ja mahdin, samalla tapaa minulla oli tunne, kuin elämä olisi avautunut minulle uutena.”

(Sitaatit ovat Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisestä.)

Annukka Kotka

Syyskuussa kirjailijalta ilmestyy kirja ”Kultaisessa virrassa”, jossa inhimillisen ja henkisen kasvun kokemus punotaan Sinuhe-matkaksi. Samanaikaisesti ilmestyy johtajuutta pohtiva ”Intuitiivisen johtajan luova neuvonantaja”. Näissä uuden ajan kirjoissa olennaisena kasvun teemana on intuitiivisuus. Molempiin kirjoihin sisältyy myös kortit.

Sateenkaarisanomat 2/2005 (nro 15)