"Telepatia" on lahja, "telesiirto" on taito

Telepatia (kreikk. ”tunteminen kaukaa”) – jokainen tuntee tämän luonnollisen ajatustenlukutaidon, joka syntyy itsestään kauan yhdessä asuneiden, toisiaan rakastavien ihmisten välillä; ”ukki osti tänään mansikoita – mummi osti myös”.

Telesiirto (kreikk. ”telemetafora”) puolestaan on nopeasti opittavissa. Kun harjoittelemme tiedostamaan omat automaattiset ajatusketjumme, niiden lietsomat emootiot ja mekaaniset reaktiot, opimme ymmärtämään myös toisen ihmisen toimia ja motiiveja – mutta ennen kaikkea toisen ihmisen ajatuksia. Ajatukset luovat kaikki fyysisen maailman tapahtumat. On siis oleellista huomata ja korjata väärinkäsityksiä jo ajatustasolla, ennen kuin ne toteutuvat materiassa.

Ensimmäinen tehtävä on kyetä seuraamaan omia ajatteluautomaatioita, alitajuntaan tallennettuja reaktioita, jotka käynnistyvät ulkopuolisten tapahtumien aktivoimina. Tällöin tiedostaa, keiden ja mitkä uskomusjärjestelmät ovat asialla ja voi poistaa aikansa eläneet, tuhoisat ja rajoittavat alitajuiset ohjelmoinnit.

Toinen tehtävä on hankkia palautetta eri laatuisista ajatuksista, jotka nousevat mieleen, kun suuntaamme huomiomme toisen ihmisen lähettämiin ajatuksiin. Opimme nopeasti huomaamaan, milloin yhteys on auki milloin ei. Mielen ”piippausääni” on selkeästi erotettavissa.

Telesiirtokyky on radiolähetin: Voi kuunnella, mitä kaukana tapahtuu ja tarpeen tullen myös itse lähettää; tietää, mitä on tekeillä. Välimatkaa ei oikeasti ole, eikä salaisuuksia. Kaikki on yhtä: Paha yhdelle ei voi olla hyvä toiselle. Tasapaino on telesiirron toimimisen ehto. Ajatusten tiedostaminen ja huomion suuntaus ovat välineet saavuttaa se.

Riitta Vuorela