Parantamisen aika

Elämme tammikuun alkua. Vesi lotisee taivaalta ja ruusunlehdet viheriöivät Sateenkaarisanomien kotipesän, Konsan Kartanon, pihalla tätä kirjoittaessani. Ihmeellinen lämpöaalto on kohdannut meidät pohjoisen asukit. Ennakoisikohan lumen ja jään sulaminen pihoilta sydäntenkin sulamista.

Syksyllä alkanut Kalevala-teema Konsalla jatkuu moninaisen yhteisöllisyyden ja yhteyksien luomisen merkeissä. Lämmittää sydäntä, kun Sateenkaaripäivillä saadut ”sukulaiset” pitävät yhteyttä.

Kalevala johti meidät Sammattiin Lönnrotin jalanjäljille. Lönnrot puolestaan lääkärinä ja kansanparannuksen tuntijana inspiroi tarkemmin miettimään parannuksen saloja.

Turun Henkisen Keskuksen koko kevään torstai-illat tuovatkin esille hyvin monenlaisia näkökulmia aiheeseen. Turun Luontaishoitolassa on hoito- ja tutkimusmenetelmistä esittelyjä ja kursseja Konsan Kartanon ohjelmistossa. Myllyojan tapahtumissa hoidot valtaavat alaa.

On ihmeellistä havaita, kuinka meidän kasvumme ihmisinä onkin samalla parantumista, vastoinkäymistenkin kautta. Ja kun elämä kerran on virtausta ja värähtelyä, niin siihen voidaan vaikuttaakin värähtelyillä: äänellä, väreillä, tuoksuilla, ajatuksilla…

Mielenkiintoisin ”sattuma” Turun Henkisen Keskuksen ohjelman ja Sateenkaarisanomien sisällön vahvistuttua käsittelemään paranemista ja parantamista oli saada käteensä uusin Minä Olen -lehti – ”PIENI SUURI PARANTAMISNUMERO”! Sitä on siis ilmassa. Näiden lehtien artikkelit täydentävätkin mukavasti toisiaan. Olet sitä mitä syöt. Olet sitä mitä ajattelet. Yhteistä on perimmäinen huomio: paraneminen on ”Korkeimman kädessä” ja siihen tarvitaan muutosta ”korvien välissä”. Me voimme siinä kuitenkin usein ratkaisevasti toisiamme auttaa.

Kannattaa taas tarkkaan lukea Tapahtumakalenteri ja ilmoitukset, ettei mikään mielenkiintoinen tai hyödyllinen mene sivu suun.

Lämmöllä, Ulla