Luonnonhenget muutosajassa

Luonnonhenkien vaikutus maailmassa on vahvistunut merkittävästi viime aikoina. Käytännössä ekosysteemien uudistumiskykyä parannetaan ja planeettajärjestelmän häiriytymisestä aiheutuneita ääriolosuhteita pehmennetään.

Suomen osalta viime talvea voinee pitää jonkinlaisena energeettisenä käännekohtana. Pitkää syksyä seurannut lyhyt pakkasjakso vaurioitti vain nimellisesti eliöstöä. Kasvukautta jatkettiin maaliskuussa siitä, mihin se tammikuun talveutumisessa jäi.

Evoluutionkin kiihtyminen näkyy entistä selvemmin. Sukupuuttoaallon vastapainoksi maailmalle uusia sieniä ja selkärangattomia eläimiä löydettiin tänä vuonna poikkeuksellisen paljon myös Suomesta. Erään ikimetsäsienen kummiksi minutkin kutsuttiin syyskuisella retkellä.

Samalla kehityskulkuun liittyy lajillisten poikkeusyksilöiden ja muunnosten yleistyminen. Omista havainnoistani mainittakoon keltaiset villivadelmat, lukuisat albinistiset eläimet ja valkotäpläinen, pohjaväriltään musta sammakko.

Uusiin ympäristöihin sopeuttavien energioiden vahvistuessa helpottuu myös lajien hakeutuminen erilaisille kasvualustoille ja -paikoille. Pari vuotta sitten huhtikuussa löysin lehtipuiden epifyyttiä, puhdasta ilmaa ja luonnonmetsien vakaata pienilmastoa suosivaa raidankeuhkojäkälää kahdesti kuuselta. Löytöpaikat, kosteat korpiaarniometsät, sijaitsivat kaukana toisistaan, Lopella ja Kuusamossa. Kirjallisuuden mukaan laji oli havaittu Suomen oloissa kuuselta vain kerran, 1900-luvun alkupuolen Helsingistä.

Luonnonhenkien lisääntynyt vaikutus ihmisyksilöihin ja yhteisöihinkin on samoin selkeästi havaittavissa. Universaalin suunnitelman mukainen kriittinen massa luontoon kaipaavien ihmisten määrässä lienee ylitetty.

Yhä useampi puhuu sen seurauksena jonkin alkuolennon kohtaamisesta, syvemmistä aistihavainnoista luonnossa. Monet heräävät kokemaan ympäristöään, etsimään juuriaan ja voimapaikkojaan, puolustamaan omalla tavallaan ihmiskunnan vuosituhansia rikkomaa monimuotoista maailmaa.

Luonnonhenget ohjaavat luontoa muutosprosessissa ja voivat samalla auttaa meitä itsetuhoisen kulttuurimme luomien muottien rikkomisessa. Ne lähestyvät meitä alkuenergisen virityksemme kautta, olkoon se sitten eteeristä keijuvärähtelyä, syvemmälle rihmastoituvaa tonttuenergiaa, esteitä raivaavaa peikkovoimaa, juurtumaan auttavaa maahisluonnetta tai metsänneitojen tänään tässä ja huomenna tuolla-välitystehtävää.

Suuren kosmisen suunnitelman mukaisesti luonnonhenget, perusmuodossaan vapaan virtauksen alkuolennot, voivat nyt reilummin puuttua asioiden kulkuun, kiihdyttää tasapainottavia vastavoimia, suojata olevaista tuhovaikutuksilta, opastaa matkalla eksyneitä kotipolulle. Ne eivät kuitenkaan estä mullistuksia, välttämätöntä metamorfoosia, minkä läpikäymällä ihmiskunta edes pienenä ryhmänä ymmärtää yhteenkuuluvuutensa planeettamme luoviin voimiin ja monimuotoisen luonnon muihin eliöihin.

Tässä ajassa myös eri lajien syntypaikat aktiviotuvat, tuovat pintaan kokemuksia energian muovautumisesta materiaksi. Samoin lukuisat energialinjat, yhtä lailla alueelliset kuin maailmanlaajuisetkin, alkavat sykkiä.

Markku Mäkinen

Tule kuuntelemaan Markku Mäkisen luento luonnonhengistä Turun Henkisen Keskuksen iltaan 15.5.2008 klo 18.30. Katso tapahtumakalenteri.